confirmare
Skočit na navigaci
Skočit na vyhledávání
latina
[editovat]sloveso
[editovat]- 1. konjugace (a-kmeny)
časování
[editovat]| Čas | Osoba | Aktivum | Pasivum |
|---|---|---|---|
| Infinitiv | – | cōnfirmāre | – |
| Prézens sg. | 1. | cōnfirmō | cōnfirmor |
| 2. | cōnfirmās | cōnfirmāris | |
| 3. | cōnfirmat | cōnfirmātur | |
| Prézens pl. | 1. | cōnfirmāmus | cōnfirmāmur |
| 2. | cōnfirmātis | cōnfirmāminī | |
| 3. | cōnfirmant | cōnfirmantur | |
| Imperativ sg. | 2. | cōnfirmā! | – |
| Imperativ pl.. | 2. | cōnfirmāte! | – |
| Imperfektum sg. | 1. | cōnfirmābam | cōnfirmābar |
| 2. | cōnfirmābās | cōnfirmābāris | |
| 3. | cōnfirmābat | cōnfirmābātur | |
| Imperfektum pl. | 1. | cōnfirmābāmus | cōnfirmābāmur |
| 2. | cōnfirmābátis | cōnfirmābāminī | |
| 3. | cōnfirmābant | cōnfirmābantur | |
| Futurum sg. (první) | 1. | cōnfirmābō | cōnfirmābor |
| 2. | cōnfirmābis | cōnfirmāberis | |
| 3. | cōnfirmābit | cōnfirmābitur | |
| Futurum pl. (první) | 1. | cōnfirmābimus | cōnfirmābimur |
| 2. | cōnfirmābitis | cōnfirmābiminī | |
| 3. | cōnfirmābunt | cōnfirmābuntur | |
| Konjunktiv imperfekta sg. | 1. | cōnfirmārem | – |
| 2. | cōnfirmārēs | – | |
| 3. | cōnfirmāret | – | |
| Konjunktiv imperfekta pl. | 1. | cōnfirmārēmus | – |
| 2. | cōnfirmārētis | – | |
| 3. | cōnfirmārent | – |