regnare
Skočit na navigaci
Skočit na vyhledávání
latina
[editovat]sloveso
[editovat]- 1. konjugace (a-kmeny)
časování
[editovat]| Čas | Osoba | Aktivum | Pasivum |
|---|---|---|---|
| Infinitiv | – | regnāre | – |
| Prézens sg. | 1. | regnō | regnor |
| 2. | regnās | regnāris | |
| 3. | regnat | regnātur | |
| Prézens pl. | 1. | regnāmus | regnāmur |
| 2. | regnātis | regnāminī | |
| 3. | regnant | regnantur | |
| Imperativ sg. | 2. | regnā! | – |
| Imperativ pl.. | 2. | regnāte! | – |
| Imperfektum sg. | 1. | regnābam | regnābar |
| 2. | regnābās | regnābāris | |
| 3. | regnābat | regnābātur | |
| Imperfektum pl. | 1. | regnābāmus | regnābāmur |
| 2. | regnābátis | regnābāminī | |
| 3. | regnābant | regnābantur | |
| Futurum sg. (první) | 1. | regnābō | regnābor |
| 2. | regnābis | regnāberis | |
| 3. | regnābit | regnābitur | |
| Futurum pl. (první) | 1. | regnābimus | regnābimur |
| 2. | regnābitis | regnābiminī | |
| 3. | regnābunt | regnābuntur | |
| Konjunktiv imperfekta sg. | 1. | regnārem | – |
| 2. | regnārēs | – | |
| 3. | regnāret | – | |
| Konjunktiv imperfekta pl. | 1. | regnārēmus | – |
| 2. | regnārētis | – | |
| 3. | regnārent | – |